Kevätkepposista oli paikalla neljä pentua ja emä Silva. Kuhmolaisista kolme pentua ja emä Halla.

Penkalla Kuhmolaiset ja Halla, alhaalla Kevätkepposet

Kasvattajana tarkastelin mielenkiinnolla, mitä yhteistä näillä Rennyn ja äidin ja tyttären jälkeläisillä on. Luonteet vaikuttivat kovasti samanlaisilta. Koirat olivat ystävällisiä, iloisia, reippaita ja vahvatahtoisia. Kaikki kertoivat, että koirat ovat vauhdikkaita, mutta kotioloissa helppoja perheenjäseniä. Viisaiksikin niitä kehuttiin. Kaikki voivat pitää koiraansa vapaana metsässä ja maalla asuvat myös omalla pihallaan. Mitään suuria karkaamisongelmia ei ole ollut.

Pentutapaaminen kirvoitti jälkeläiset melko äänekkäiksi eli kaikilta löytyy vahva, raikuva porokoirahaukku. Kevätkepposten keskuudessa oli pientä isottelua, mutta Kuhmolaiset olivat valmiita sylipainiin kaikkien kanssa.

Mitään näyttelytähtiä tästä porukasta tuskin löytyy, mutta pienistä puutteista (takapää, kulmaukset) huolimatta jälkeläiset vaikuttivat vahvaluustoisilta, terverakenteisilta, kaikkeen menoon sopivilta porokoirilta.

Kessi ja Jeri veljellisessä sylipainissa

>> Kevätkepposet
>> Kuhmolaiset