Olen harrastanut ja kasvattanut paimensukuisia lapinkoiria 1990-luvun alusta, jolloin Irene tuli taloon. Paimensukuiset lapinkoirat rekisteröidään suomenlapinkoiriksi, mutta kasvatan niitä erillisenä puhtaana linjana niinkuin kymmenet muutkin kasvattajat ovat tehneet yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Paimensukuiset lapinkoirat polveutuvat Tunturi-Lapin poropaimennukseen käytetystä luonnonkannasta.

Ensimmäinen lyhytkarvainen porokoira Cikki tuli meille talvella 1996 Norjan Kautokeinosta. Cikki otettiin vuoden ikäisenä lapinporokoirarotuun.

Tavoitteeni on omalta osaltani pyrkiä säilyttämään alkuperäinen poroa paimentava koirakanta perimältään mahdollisimman laajana ja monimuotoisena, siksi olen kasvattanut myös maatiaiskantaisia porokoiria Suomen Kennelliiton rekisterin ulkopuolella.

Perhekoira, retkeilijän koira ja paimenkoira

Pyrin vaalimaan koirissani poropaimennuksessa tarvittavaa luonnetta ja tervettä ravaajan rakennetta. Hyvä poropaimen on yhteistyöhaluisena ja vahvahermoisena myös erinomainen perhekoira ja erityisesti retkeilijän ja luontoihmisen kaveri.

Paimenkoirat suhtautuvat sopuisasti muihin kotieläimiin. Riistavietti on vähäinen eli ne on helppo opettaa pysymään pihalla ja seuraamaan vapaana metsäretkillä. Nämä koirat haluavat olla ennenkaikkea ihmistensä seurassa, joten häkkikoiriksi en kasvattejani myy.

Vaihtoehtoja

Koiraharrastuksessani pyrin etsimään luonnonmukaisia ratkaisuja ja kehittämään vaihtoehtoja. En hyväksy keinosiemennystä kuin poikkeustapauksessa eli jos koiralla on joku hankittu fyysinen vamma ja se edustaa harvinaista sukua eikä saada muuten lisääntymään.

Olen ollut mukana tekemässä paimensukuisen lapinkoiran suojeluohjelmaa ja hyväksyn siinä esitetyt periaatteet. Sovellan niitä myös lapinporokoirakasvatukseeni.

Näyttelyissä käyminen on mukava harrastus muiden joukossa. Arvostan sellaisen kokeneen ulkomuototuomarin arviota koirastani, joka painottaa koiran liikkeitä ja muistaa ulkomuotoa arvioidessaan koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen.

Paimensukuisilla lapinkoirilla en tavoittele suomenlapinkoiran nykyistä rotumääritelmää, vaan tavoitteenani on pitkäkarvainen, ravaajarakenteinen porokoira.

Kannustan kasvattieni omistajia osallistumaan koiransa kanssa erilaisiin harrastuksiin kuten agilityyn, tottelevaisuuskoulutukseen, palvelus- ja pelastuskoiratoimintaan ja tietysti rotujen alkuperää kunnioittaen poropaimennustesteihin ja -kilpailuihin.

Olen ollut mieheni kanssa mukana Porokoirakerho ry:ssä kehittämässä harjoitusmuotoja ja testausmalleja, joiden avulla voimme selvittää porokoirien paimennusominaisuuksia. Olemme huomanneet, että paimennusharrastus on mukavaa koirille ja ihmisille.

Toimin Paimensukuisen Lapinkoiran Seura ry:ssä (PLS) ja Lappalaiskoirat ry:n alaosastossa Susirajan Lappalaisissa. Minun ja koirieni mieliharrastus retkeilyn ja paimennuksen lisäksi on pelastusetsintä, jota harjoittelemme pohjoiskarjalaisessa Hukkaryhmässä.

Yhteistyö eri rotujen ja ryhmien kanssa on tärkeää ja yhdessä harrastaminen mukavaa.

• Pilvipolun väki
• Pilvipolun paimensukuisen lapinkoiran pentueet 1992-1998
• Pilvipolun paimensukuisen lapinkoiran pentueet 1999 -
• Pilvipolun lapinporokoirapentueet 1999 -
• Maatiaiskantaisten, rekisteröimättömien porokoirien pentueet 1999-
• Pilvipolkulaisten terveystiedot
• Kasvattieni poropaimennus- ja luonnetestitulokset
• Pentuja
• In English
• Tarinoita ja kuvakertomuksia koiristamme
• Linkkejä ja lisätietoa
• Kuvagalleria
• Uusia juttuja Liljoilta
• Hukkaryhmä